Miten YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä ESG-asioiden hallinta liittyvät “KVV” sijoittamiseen?

 Pasi Vänttinen, toimitusjohtaja, Vana Capital & Ventures

Sijoittajat ovat myös yhä enemmän huolissaan kestävästä kehityksestä ja maapallon tilasta. Todisteena on että YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (“VSP/PRI”) asiakirjan ovat allekirjoittaneet ja niihin sitoutuneet jo yli 1800 rahoitusalan toimijaa sekä linkittäneet jo yli 68 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria hallinnoitavia pääomia näihin vuonna 2017. Lisäksi kestävän, vastuullisen ja vaikuttavan (KVV/SRI) sijoittamisen markkina on kasvanut sekä tuoneet osaltaan huomiota ja voimavaroja näihin omien vuosittain hallinnoitavien pääomien osalta, jotka ovat yli 22.9 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2016.

Kestävän ja vastuullisen sijoittamisen tavoitteena on ympäristön, sosiaalisten ja hallinnon (”YSH/ESG”) asioiden huomioiminen sijoituspäätöksissä parantaen näiden riskien hallintaan sekä turvaten näin pienentämällä ja hallinnoimalla riskejä paremmin parempia tasaisia tuottoja pitkällä aikavälillä.

Vaikuttavan sijoittamisen tavoitteena on mahdollistaa ratkaisuja ympäristöllisiin tai sosiaalisiin ongelmiin sijoituspäätöksissä sekä saada aikaan positiivista vaikuttavuutta näihin ja tuottoja pitkällä aikavälillä.

YK julkaisi 6 vastuullisen sijoittamisen periaatetta (”VSP/PRI”), joilla pyritään huolehtimaan ympäristön, sosiaaliset ja hallinnon (”YSH/ESG”) asioiden hallinnan integroimisesta sijoittamisen prosessiin vuonna 2006. Sijoittajat ovat kehittäneet nämä periaatteet kaikille sijoittajille ja rahoituksen alan toimijoille myös kestävämmän rahoitusjärjestelmän aikaansaamiseksi tulevaisuudessa.

Tässä on erilaisia lähestymistapoja ja strategioita liittyen ”YSH/ESG”-asioiden hallinnan käyttämiseen sekä hyödyntämiseen aina negatiivisen pois sulkevan tarkistamisen kautta aktiiviseen omistajuuteen, joilla olisi positiivista vaikuttavuutta laajemmin yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vastaavasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (”KKT/SDG”) tarkoituksena olisi saada aikaan positiivista vaikuttavuutta kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen laajasti pitkällä aikavälillä.

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteissa (”VSP/PRI”), “YSH/ESG”-asioiden hallinnan ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (”KKT/SDG”) on eri muuttujia huomioitavana, joilla pyritään ohjaamaan ja mittaamaan tuloksia liittyen joko saamaan aikaan positiivista vaikuttavuutta yhteiskuntaa ja ympäristöön tai vastaavasti positiiviseen vaikuttavuutta tiettyyn sosiaaliseen tai ympäristölliseen ongelmaan/asiaan.

YK Vastuullisen Sijoittamisen Periaatteet (“VSP/PRI”)

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (VSP/PRI) ovat lisänneet merkittävästi kiinnostusta kestävän ja vastuullisen sijoittamisen markkinaan sekä huoliin ja ongelmiin liittyen ilmastonmuutokseen, ilman saasteisiin, sosiaaliseen ja taloudelliseen syrjäytymiseen sekä moneen asiaan kestävässä kehityksessä.

YK:n VSP pyrkii ohjaamaan ja tarjoamaan mittaristoa sijoituksille sekä mittaamaan näiden sijoituksien positiivista vaikuttavuutta yhteiskuntaan ja ympäristöön samoin kuin mahdollistamaan parempia tuottoja sijoituksille pitkällä aikavälillä ja luomaan myös kestävämpää globaalia rahoitusjärjestelmää tätä kautta. 

Mitä ovat 6 keskeistä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatetta ja sijoittajien toimia näissä asioissa?

Periaate 1: Sijoittajat sisällyttävät “ESG”-asioiden hallinnan sijoitusanalyysien ja -päätöksien prosessiin.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Huomioidaan “ESG”-asiat sijoittamisen periaatelinjauksissa;
  • Arvioidaan sisäisten toimijoiden kyvykkyys ”ESG”-asioiden sisällyttämiseen sijoituspäätöksiin;
  • Arvioidaan ulkoisten toimijoiden kyvykkyys “ESG”-asioiden sisällyttämiseen sijoituspäätöksiin;
  • Pyydetään sijoituspalveluja tarjoavia (mm. analyytikot, analyysi- ja raittausyrityksiä) sisällyttämään “ESG”-asiat sisään heidän sijoittamisen tutkimuksiin ja analyyseihin;
  • Kannatetaan ja puhutaan “ESG”-asioiden koulutuksen puolesta sijoitusammattilaisille.

Periaate 2: Sijoittajien pitää olla aktiivisia omistajia ja sisällyttää “ESG”-asioiden hallintaa sisään omistajien toiminnan periaatteisiin sekä konkreettiseen toimintaan ja tekemiseen.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Kehitetään ja tuodaan esille aktiivisen omistajan periaatteet, jotka ovat näiden vastuullisen sijoittamisen periaatteiden kanssa linjassa;
  • Käytetään äänivaltaa tai seurataan omistajien linjauksien noudattamista sijoituskohteissa;
  • Kehittää osallistumisen ja osallistamisen kyvykkyyttä ”ESG”-asioiden mukaisesti sekä toteuttamisen tukemiseksi yhdessä yhtiöiden kanssa;
  • Linjataan osakkeenomistajien päätöslauselmia huomioiden “ESG”-asiat pitkällä aikavälillä;
  • Raportoidaan “ESG”-asioihin liittyvää osallistumista ja osallistamista.

Periaate 3: Sijoittajat hakevat riittävää “ESG”-asioiden hallinnan toimista ilmoittamista yhtiöissä mihin sijoittavat.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Pyydetään standardia raportointia “ESG”-asioiden hallinnan toimista (esim. GRI-standardi raportointi);
  • Pyydetään ”ESG”-asioiden hallinnan toimien raportoinnin integroimista tilinpäätöksiin;
  • Pyydetään informaatiota kohdeyhtiöiltä mitä relevantteja virallisia normeja, standardeja, toimintatapoja tai kansainvälisiä sitoumuksia niissä noudatetaan (esim. YK KTT/SDG);
  • Tuetaan osakkeenomistajien esityksiä ja päätöslauselmia raportoida “ESG”-asioiden hallinnan toimista.

Periaate 4: Sijoittajat edistävät näiden periaatteiden hyväksyntää ja toteuttamista toimialalla.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Linjataan sijoituksien mandaattien, seurannan toimien, suorituskyvyn indikaattorien ja johdon insentiivien rakenteita tukemaan pitkän aikavälin tuotto- ja vaikuttavuustavoitteita;
  • Viestitään ”ESG”-asioiden hallinnan tavoitteista sijoituspalvelujen tarjoajille;
  • Käydään läpi ja peruutetaan asiakassuhteet palveluntarjoajien tai kohdeyhtiöiden kanssa, jotka eivät käytä ja täytä “ESG”-asioiden hallinnan vaatimuksia;
  • Tuetaan työkalujen kehittämistä paremman vertailukohdan saamiseksi “ESG”-asioiden hallinnan integroimisessa;
  • Tuetaan regulaation tai suosituksien kehittämistä mahdollistamaan parempaa periaatteiden toteuttamista tulevaisuudessa.

Periaate 5: Sijoittajat työskentelevät yhdessä edistäen periaatteiden tehokasta käyttöönottoa.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Tuetaan/osallistutaan verkosto- ja informaatioalustojen jakamiseen, resurssien keskittämiseen ja hyödyntämiseen sekä käytetään investointiraportointeja lähteinä lisäoppimiseen;
  • Kiinnitetään yhteisesti huomiota relevantteihin ajankohtaisiin esiin nouseviin asioihin;
  • Kehitetään tai tuetaan asianmukaisia yhteistyön aloitteita.

Periaate 6: Sijoittajat raportoivat omista toimista ja kehityksestä näiden periaatteiden käyttöönotosta.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Ilmoitetaan miten “ESG”-asioiden hallinta on integroitu sijoittamisen prosesseihin;
  • Ilmoitetaan aktiivisen omistamisen toimista (mm. äänestys, osallistuminen ja/tai osallistumisen vuoropuhelu);
  • Ilmoitetaan mitä vaaditaan palveluntarjoajilta suhteessa periaatteisiin ja niiden toteuttamiseen;
  • Viestitään vastaanottajille “ESG”-asioiden hallinnasta ja periaatteista;
  • Käytetään raportointia hyödyksi lisätä tietoisuutta laajemmille sidosryhmille.

Yhteenvetona on että YK:n ”VSP/PRI” linjauksia käytetään ohjaamaan toimijoita sekä mittaamaan sijoitus- ja rahoitusmaailman sijoituksien positiivista vaikuttavuutta laajaan kestävään yhteiskunnalliseen ja ympäristölliseen kehitykseen.

Ympäristö, Sosiaalinen ja Hallinto (“YSH/ESG”) asiat

Kestävä ja vastuullinen sijoittaminen tai ”ESG”-sijoittaminen määrittelevät että ”ESG”-asioiden hallinnassa huomioidaan sijoituksissa ympäristöllisiä, sosiaalisia ja hallinnollisia muuttujia yhdessä taloudellisten muuttujien kanssa.

”ESG”-asioiden hallinnan tavoite on tarjota hyvää ympäristöllistä, sosiaalista ja hallinnollista tietoa että sijoittajilla ja sijoituksissa olisi parempi käsitys yhtiön riskeistä sekä riskien vaikutuksista sijoituksien tuottoihin. Tavoite on parantaa yhtiön tai portfolion riski-tuotto rakenteita ja pitkän aikavälin tuottoja yli markkina tuottojen.

Kestävän ja vastuullisen sijoittamisen tai ”ESG”-sijoittamisen markkina on kasvanut vauhdilla siten että se oli 22.9 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria mitä oli vuosittain hallinnoitavia varoja ainakin toimialan ”GSIA”-organisaation jäsenillä vuonna 2016.

Johdanto “ESG”-asioiden hallinnan muuttujiin

Ympäristön, sosiaalisen ja hallinnon muuttujia on paljon sekä ne uudistuvat ja lisääntyvät jatkuvasti.

Ympäristölliset asiat ja muuttujat kattavat esimerkiksi ilmaston muutokseen, kasvihuonepäästöihin, luonnonvarojen kulutukseen, jätteisiin ja saasteisiin liittyviä muuttujia.

Sosiaaliset asiat ja muuttujat kattavat esimerkiksi työolosuhteita, paikallisyhteisöjä, terveyttä ja turvallisuutta, työsuhteita ja monimuotoisuuteen liittyviä muuttujia.

Hallinto asiat ja muuttujat kattavat esimerkiksi johdon palkkoihin, hallituksen rakenteeseen ja monimuotoisuuteen, verostrategioihin, rahanpesuun, lahjontaan ja korruptioon liittyviä muuttujia.

“ESG”-asioiden hallintaan lähestymistapoja ja strategioita

Globaalit kestävän kehityksen haasteet ovat moninaisia ja laajoja aina tulva ja meren pinnan nousemisen, yksityisyyden suojan ja tietoturvan, väestön muuttoliikkeiden ja lainsäädännön muutoksien riskeihin. Nämä näkökulmat ja asiat mahdollistavat uusien riskien nousemisen esiin sijoittajille mitä he eivät ole ehkä miettineet ja nähneet riskeinä aikaisemmin mutta ne ovat relevantteja riskejä nyt ja tulevaisuudessa.

“ESG”-asioiden hallinnan lähestymistapoja ja strategioita on monenlaisia, jotka voivat olla hämmentäviä ja jopa ristiriitaisia tuotoksien osalta. Monet tutkimukset ja käytännön tulokset ovat osoittaneet että vankalla ”ESG”- asioiden hallinnan ohjeistuksella toimivat yhtiöt ovat saaneet edullisemmin pääomia markkinoilta, osakekurssit ovat heilahdelleet vähemmän, lahjus tai korruptio tai petos ongelmia on ollut vähemmän.

Viisi tyypillistä “ESG”-asioiden hallinnan lähestymistapaa ja strategioita ovat:

  1. Pois sulkeva tarkastus

Negatiivisten “ESG”-asioiden hallinnan muuttujien ja riskien toteaminen johtaa siihen että maita, toimialoja tai yrityksiä suljetaan pois sijoituksista näillä perusteilla. Tavoitteena on että sijoittajien pääomia ei allokoida näihin kohteisiin missä todetaan olevan negatiivisia riskejä tai negatiivista vaikuttavuutta ”ESG”-asioihin hallinnan muuttujissa suhteessa tavoitteisiin (esimerkiksi uhkapeli- tai tupakkayhtiöt ovat sellaisia mitä suljetaan pois näillä em. perusteilla).

  1. Positiivinen tarkastus

Sijoitetaan rahastoihin tai yhtiöihin, jotka ovat osoittaneet positiivista “ESG”-asioiden hallintaa sekä muuttujien täyttymistä ja positiivista kehitystä tavoitteisiin suhteessa verrokki yhtiöihin. Tavoitteena on saavuttaa maksimaalinen arvonnousu välttäen “ESG”-asioihin liittyviä riskejä ja hyödyntäen mahdollisuuksia mitä hyvä “ESG”-asioiden hallinnan muuttujien täyttäminen mahdollistaa.

  1. “ESG”-aineiston hallinnan integrointi

“ESG”-asioiden hallinnan muuttujat integroidaan yhdessä taloudellisten muuttujien kanssa samaan omaisuuserien analyysiin sijoituksista vastaavien toimesta. Tavoitteena on parantaa pitemmän aikavälin riski-tuotto suhdetta, lieventää mahdollisia “ESG”-asioiden hallinnan riskejä ja tunnistaa sijoituskohteiden mahdollisuuksia mitä hyvät “ESG”-asioiden hallinnan toimet luovat tai tukevat.

  1. Vaikuttava sijoittaminen

Sijoittaa yhtiöihin, organisaatioihin tai rahastoihin, joilla on tarkoituksena ratkaista sosiaalinen tai ympäristöllinen ongelma kaupallisesti kannattavasti. Tavoitteena on saada aikaan hyvä tuotto tekemällä sijoitus yhtiöihin, jotka luovat pysyvää sosiaalista ja ympäristöllistä hyötyä yhteiskuntaan.

  1. Aktiivinen omistajuus

Sitoutua yhtiöihin “ESG”-asioiden hallinnan asioiden ja huolien kautta millä on vaikutusta pitkän aikavälin kasvuun sekä käyttää osakkeenomistajan voimaa vaikuttaa muutenkin yrityksen ja yrityksen johdon toimintaan kestävällä pohjalla. Tavoite on kannustaa positiiviseen muutokseen ja ”ESG”-asioiden hallinnan muuttujien sekä tavoitteiden täyttämiseen yhtiöissä sekä vaikutetaan siten niiden parempaan tulokseen ja tarjotaan eteenpäin katsovia näkymiä mitä hyvä “ESG”-asioiden hallinnan täyttäminen voi tuoda uusina mahdollisuuksina ja tuottojen kasvun potentiaalina tulevaisuudessa.

Yhteyksiä ja eroja “ESG”-asioissa ja vaikuttavassa sijoittamisessa

Yhteenvetona on että “ESG”-asioiden hallintaa käytetään laajemman riskien kartoittamisen ja hallinnan näkökulmasta mitä yritykset kohtaavat ympäristön ja sosiaalisten sekä hallinnollisten asioiden osalta ja niiden mahdollisista vaikutuksista yhtiön tuleviin tuottoihin. Kestävä ja vastuullinen sijoittaminen yrittää hyvien tuottojen lisäksi ”ESG”-asioiden hallinnan aktiivisen käyttämisen kautta luoda positiivista vaikuttavuutta yhteiskuntaan ja ympäristöön laajasti.

Vaikuttava sijoittaminen menee askeleen pidemmälle tarkoituksella luoda tiettyä positiivista sosiaalista tai ympäristöllistä vaikuttavuutta kestävään kehitykseen pitkällä aikavälillä. Vaikuttavan sijoittamisen strategiat keskittyvät pääasiallisesti tiettyyn positiiviseen sosiaaliseen tai ympäristölliseen kestävän kehityksen ongelman ratkaisemiseen ja muuttamiseen sekä tuottoihin. Positiivisen vaikuttavuuden mittaaminen vaatii myös erilaisempia mittaristoja ja muuttujia huomioitavaksi kuin ”ESG”-asioiden hallinnan mittariston.

YK Kestävän Kehityksen Tavoitteet (”KKT/SDG”)

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (“KKT/SDG”) asettavat universaaleja tavoitteita, osatavoitteita ja indikaattoreita globaaliin kehitykseen, jotka ovat tärkeitä ohjenuoria positiivisen vaikuttavuuden ja vaikuttavan sijoittamisen onnistumisen mittaamiseen. YK:n ”KKT/SDG” ovat tärkeä tiekartta ja toimenpideohjelma positiivisen vaikuttavuuden aikaansaamiseen globaaliin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen vuoteen 2030 mennessä.

YK:n “KKT/SDG” syntyivät Rio Janeiron kestävän kehityksen konferenssissa vuonna 2012. “KKT/SDG” korvasivat uuden vuosisadan kehityksen tavoitteet (“VKT/MDGs”), jotka luotiin vuonna 2000. ”KKT/SDG” on sitoutunut 193 maata, satoja kaupunkeja sekä tuhansia yrityksiä ja organisaatioita ympäri maailmaa.

YK:n “KKT/SDG” sisältävät 17 isompaa tavoitetta, jotka jakautuvat kolmeen kestävän kehityksen ulottuvuuteen eli taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kokonaisuuteen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii arviolta noin 5-7 biljoonan Yhdysvaltain dollarin investoinnit vuosittain aina vuoteen 2030 asti. Arviolta yksi biljooona tulee vuosittain julkisista varoista YK:stä ja jäsenvaltioista mutta yksityistä pääomaa ja lahjoitusvaroja tarvitaan noin 6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosittain.

Vaikuttava sijoittaminen ja “KKT/SDG”

Kestävä ja vastuullinen sijoittaminen ovat tulleet universaalisti ymmärretyksi hyvinä sijoittamisen sekä allokaation vaihtoehtoina markkinoilla viime vuosina. Nyt sijoittamisen toimiala on ottanut seuraavia askeleita kun se on omaksunut yhä enemmän vaikuttavan sijoittamisen seuraavana uutena vaihtoehtona markkinoilla. Vaikuttava sijoittaminen on jo ollut tuttua ”family office”-toimistojen, kolmannen sektorin organisaatioiden ja sosiaalisten yritysten maailmassa sekä ponnahtanut sieltä perinteiseen markkinaan.

Vaikuttava sijoittaminen on keskittynyt tarjoamaan rahoitusta ja pääomia kehittämään uusia kyvykkyyksiä, tuotteita ja yrityksiä mitkä keskittyvät ja tarjoavat ratkaisuja tiettyihin määritettyihin sosiaalisiin tai ympäristöllisiin ongelmiin. Nämä kohdeyhtiöt, organisaatiot tai projektit tavoittelevat ympäristöllisen jalanjäljen, resurssien kuluttamisen, energia lähteiden ja tehokkuuden, sekä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen parannuksia. Tämä tarkoittaa myös pitkän aikavälin sijoittamista, jossa tarvitaan eteenpäin katsovia yrityksiä ja kestäviä liiketoimintamalleja sekä visionääristä johtamista ja sijoittamista.

Positiivinen mitattava kestävä vaikuttavuus ympäristöön tai sosiaaliseen ongelmaan ovat olennaisia asioita vaikuttavassa sijoittamisessa ja erottaa sen täten muista. Vaikuttavuuden mittaaminen tarvitsee kehikon ja mallin, joka on hyvä tulevien tavoitteiden ja osatavoitteiden asettamiseen sekä konkreettisiin toimiin. ”KKT/SDG” tarjoaa hyvän pohjan rakentaa malli ja valita oikeat muuttujat positiivisen vaikuttavuuden mittaamiseen vaikuttavassa sijoittamisessa sekä sijoituksien kohdeyrityksissä.

Miksi “KTT/SDG” olisi merkityksellisiä sijoittajille?

YK:n 17 “KKT/SDG” ja niiden 169 alatavoitetta luovat laajan pohjan asettaa tavoitteita, välitavoitteita ja toimenpide suunnitelmia yhä kestävämmän kehityksen sekä positiivisen sosiaalisen tai ympäristöllisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tulevaisuudessa.

“KKT/SDG” ja niiden alatavoitteet keskittävät huomiota sellaisiin haasteisiin sekä mahdollisuuksiin kuin puhdas vesi, sanitaatio ja saastumisen hallinta, ruoka- ja energiaturvallisuus, urbanisaatio, ilmaston muutos, säilyttää riittää biodiversiteettiä, parantaa terveydenhuoltoa ja koulutusta, edistää laatu työpaikkoja ja kohtuullista palkkaa elämiseen, tietoturvaa ja monia muita mahdollisuuksia liittyen ratkaistaviin haasteisiin kestävän kehityksen aikaansaamiseksi tulevaisuudessa.

“KKT/SDG” pitäisi nähdä ja kuvata keskeisinä tulevan kasvun mahdollistajina mihin yritysten tulisi löytää ja tarjota ratkaisuja kestävän maailman talouden aikaansaamiseksi tulevaisuudessa. Näihin sijoittaminen on mahdollisuus hyviin tuottoihin ja positiiviseen vaikuttavuuteen kestävässä kehityksessä.

“KKT/SDG” tarjoaa hyvän perustan johon vaikuttavat sijoittajat voivat rakentaa oman mallin ja mittariston muuttujineen mahdollistamaan positiivisen vaikuttavuuden mittaamisen suhteessa näihin 17 isompaan tavoitteeseen ja 169 alatavoitteeseen. Monet maat ja kaupungit ovat huomioineet omissa regulaatioissa sekä kannusteissa näiden KTT/SDG saavuttamisen edistämistä sekä tarjoavat ja avaavat uusia mahdollisuuksia sijoittaa vastuullisesti sekä tuoda uusia liiketoiminta mahdollisuuksia innovatiivisille yhtiöille.

“KKT/SDG” ja sitoumukset näihin ovat johtaneet siihen, että monet maat ja hallitukset sekä regulaattorit ovat linjanneet päätöksissään että sijoittamisen ja liiketoiminnan käytäntöjen pitäisi huomioida paremmin kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kehityksen asioita tulevaisuudessa. Pitkän aikavälin lisäarvo, etujen tuottaminen ja positiivinen vaikuttavuus ovat tärkeämpiä kuin lyhyen aikajänteen hyödyt ja tuotot. Esimerkiksi useat eläkerahastot ovat huomanneet että vaikuttava sijoittaminen ja ”KKT/SDG” ovat heille parempi sijoittamisen luokka sekä tuottaneet enemmän lisäarvoa ja tuottoja kuin nämä ratkaisut ja tuotteet maksimoimassa pelkästään lyhyen aikajänteen hyötyjä ja tuottoja.

“KKT/SDG” on tullut tärkeä perusta ja muuttujien joukko mitä käytetään positiivisen vaikuttavuuden mittaamisen malleissa myös vaikuttavassa pääomasijoittamisessa, jossa haetaan hyviä tuottoja ja myös positiivista vaikuttavuutta kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen globaalisti.

Yhteenvetona

Me olemme kaikki huolestuneita kestävästä taloudellisesta, sosiaalisesti ja ympäristöllisestä kehityksestä.

Sijoittajat ovat myös huolissaan kestävästä kehityksestä laajasti ja maapallon sietokyvystä, jotka ovat keskeisiä asioita huomioida kun rakennetaan pitkän aikavälin sijoituksien portfoliota. Tässä ei ole vain kysymys omaisuuden suojelemisestä ja säilyttämisestä vaan koko maapallon kyvystä kestää ja selvitä suurista muutoksista sekä vastata ja huolehtia ongelmista kuten ilmastonmuutos tai köyhyys. Tiedämme että maapallon sietokyvyn pettäminen ja kestävän kehityksen ongelmien ratkaisemattomuus johtavat yhä volatilisempaan markkinoiden heiluntaa sekä sitä kautta omaisuuksien arvon alenemiseen esim. eläkkeet.

Kestävän ja vastuullisen tai “YSH/ESG”-sijoittamisen tavoitteena on positiivisen vaikuttavuuden aikaansaaminen yhteiskuntaan ja ympäristöön laajasti integroimalla ympäristön, sosiaalisen ja hallinnon muuttujien mittarit sijoitusprosessien sekä -päätöksien sisälle paremman riskien hallinnan ja pitkän aikavälin tuottojen aikaansaamiseksi. Vastaavasti vaikuttavan sijoittamisen päämääränä on sisällyttää ja huomioida sosiaalisia ja/tai ympäristöllisiä asioita omissa sijoituspäätöksissä sekä huolehtia positiivista vaikuttavuutta näihin ja tuottoja.

YK asetti 6 vastuullisen sijoittamisen periaatetta, joilla on tarkoitus edistää ja sisällyttää “YSH/ESG”-asioiden hallinnan sekä mittariston muuttujien sijoittamisen käytäntöihin jo vuodesta 2006 lähtien. Nämä vastuullisen sijoittamisen periaatteet (“VSP/PRI”) ovat sijoittajat kehittäneet sijoittajille ja rahoitustoimialan yrityksille luodakseen myös kestävämpää rahoitusjärjestelmään maailmaan.

Kestävässä ja vastuullisessa sijoittamisessa tai ”ESG”-sijoittamisessa on useampia lähestymisen tapoja sekä strategioita aina pois sulkevasta tarkistamisesta tuonne aktiiviseen omistamiseen, joilla on suuri merkitys positiiviseen vaikuttavuuteen yhteiskunnassa ja ympäristössä. Vaikuttavassa sijoittamisessa mennään askeleita vielä pidemmälle positiivisen sosiaalisen tai ympäristöllisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. YK:n “KKT/SDG” tarjoaa selkeät tavoitteet positiivisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

YK:n “VSP/PRI”, “YSH/ESG”-mittaristo ja YK:n “KKT/SDG” ovat kaikki keskeisiä ymmärtääksemme paremmin kestävää, vastuullista ja vaikuttavaa sijoittamista. Näitä kaikkia käytetään ja tarvitaan eri tavoin ohjaamaan sekä mittaamaan tuotoksia mitä saadaan aikaan joko positiiviseen vaikuttavuuteen yhteiskuntaan ja ympäristöön tai positiiviseen vaikuttavuuteen liittyen sosiaalisiin tai ympäristöllisiin kestävään kehitykseen kestävän, vastuullisen ja vaikuttavan sijoittamisen osalta.

“KVV/SRI” sijoittamisessa ei ole kysymys eikä siinä luovuta tuotoista tai tehdä hyväntekeväisyyttä mitä useasti väitetään vaan näissä on saatu aikaan todistettavasti hyviä tuottoja mahdollistamalla parempaa positiivista kestävää taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista kehitystä viime vuosikymmenen aikana.

Kestävä, vastuullinen ja vaikuttava sijoittaminen sekä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja “YSH/ESG”-asioiden hallinta sekä “KKT/SDG” ei pitäisi nähdä jonain erillisenä sekä erityisenä yksittäisenä toimena rahoituksessa tai sijoittamisessa vaan integroida nämä asiat osaksi sisään tuonne ajatteluun ja sijoittamisen konkreettiseen toimintaan tulevaisuudessa.

Scroll to top