Kategoria: Blog

Miten YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä ESG-asioiden hallinta liittyvät “KVV” sijoittamiseen?

 Pasi Vänttinen, toimitusjohtaja, Vana Capital & Ventures

Sijoittajat ovat myös yhä enemmän huolissaan kestävästä kehityksestä ja maapallon tilasta. Todisteena on että YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (“VSP/PRI”) asiakirjan ovat allekirjoittaneet ja niihin sitoutuneet jo yli 1800 rahoitusalan toimijaa sekä linkittäneet jo yli 68 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria hallinnoitavia pääomia näihin vuonna 2017. Lisäksi kestävän, vastuullisen ja vaikuttavan (KVV/SRI) sijoittamisen markkina on kasvanut sekä tuoneet osaltaan huomiota ja voimavaroja näihin omien vuosittain hallinnoitavien pääomien osalta, jotka ovat yli 22.9 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2016.

Kestävän ja vastuullisen sijoittamisen tavoitteena on ympäristön, sosiaalisten ja hallinnon (”YSH/ESG”) asioiden huomioiminen sijoituspäätöksissä parantaen näiden riskien hallintaan sekä turvaten näin pienentämällä ja hallinnoimalla riskejä paremmin parempia tasaisia tuottoja pitkällä aikavälillä.

Vaikuttavan sijoittamisen tavoitteena on mahdollistaa ratkaisuja ympäristöllisiin tai sosiaalisiin ongelmiin sijoituspäätöksissä sekä saada aikaan positiivista vaikuttavuutta näihin ja tuottoja pitkällä aikavälillä.

YK julkaisi 6 vastuullisen sijoittamisen periaatetta (”VSP/PRI”), joilla pyritään huolehtimaan ympäristön, sosiaaliset ja hallinnon (”YSH/ESG”) asioiden hallinnan integroimisesta sijoittamisen prosessiin vuonna 2006. Sijoittajat ovat kehittäneet nämä periaatteet kaikille sijoittajille ja rahoituksen alan toimijoille myös kestävämmän rahoitusjärjestelmän aikaansaamiseksi tulevaisuudessa.

Tässä on erilaisia lähestymistapoja ja strategioita liittyen ”YSH/ESG”-asioiden hallinnan käyttämiseen sekä hyödyntämiseen aina negatiivisen pois sulkevan tarkistamisen kautta aktiiviseen omistajuuteen, joilla olisi positiivista vaikuttavuutta laajemmin yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vastaavasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (”KKT/SDG”) tarkoituksena olisi saada aikaan positiivista vaikuttavuutta kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen laajasti pitkällä aikavälillä.

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteissa (”VSP/PRI”), “YSH/ESG”-asioiden hallinnan ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (”KKT/SDG”) on eri muuttujia huomioitavana, joilla pyritään ohjaamaan ja mittaamaan tuloksia liittyen joko saamaan aikaan positiivista vaikuttavuutta yhteiskuntaa ja ympäristöön tai vastaavasti positiiviseen vaikuttavuutta tiettyyn sosiaaliseen tai ympäristölliseen ongelmaan/asiaan.

YK Vastuullisen Sijoittamisen Periaatteet (“VSP/PRI”)

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (VSP/PRI) ovat lisänneet merkittävästi kiinnostusta kestävän ja vastuullisen sijoittamisen markkinaan sekä huoliin ja ongelmiin liittyen ilmastonmuutokseen, ilman saasteisiin, sosiaaliseen ja taloudelliseen syrjäytymiseen sekä moneen asiaan kestävässä kehityksessä.

YK:n VSP pyrkii ohjaamaan ja tarjoamaan mittaristoa sijoituksille sekä mittaamaan näiden sijoituksien positiivista vaikuttavuutta yhteiskuntaan ja ympäristöön samoin kuin mahdollistamaan parempia tuottoja sijoituksille pitkällä aikavälillä ja luomaan myös kestävämpää globaalia rahoitusjärjestelmää tätä kautta. 

Mitä ovat 6 keskeistä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatetta ja sijoittajien toimia näissä asioissa?

Periaate 1: Sijoittajat sisällyttävät “ESG”-asioiden hallinnan sijoitusanalyysien ja -päätöksien prosessiin.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Huomioidaan “ESG”-asiat sijoittamisen periaatelinjauksissa;
  • Arvioidaan sisäisten toimijoiden kyvykkyys ”ESG”-asioiden sisällyttämiseen sijoituspäätöksiin;
  • Arvioidaan ulkoisten toimijoiden kyvykkyys “ESG”-asioiden sisällyttämiseen sijoituspäätöksiin;
  • Pyydetään sijoituspalveluja tarjoavia (mm. analyytikot, analyysi- ja raittausyrityksiä) sisällyttämään “ESG”-asiat sisään heidän sijoittamisen tutkimuksiin ja analyyseihin;
  • Kannatetaan ja puhutaan “ESG”-asioiden koulutuksen puolesta sijoitusammattilaisille.

Periaate 2: Sijoittajien pitää olla aktiivisia omistajia ja sisällyttää “ESG”-asioiden hallintaa sisään omistajien toiminnan periaatteisiin sekä konkreettiseen toimintaan ja tekemiseen.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Kehitetään ja tuodaan esille aktiivisen omistajan periaatteet, jotka ovat näiden vastuullisen sijoittamisen periaatteiden kanssa linjassa;
  • Käytetään äänivaltaa tai seurataan omistajien linjauksien noudattamista sijoituskohteissa;
  • Kehittää osallistumisen ja osallistamisen kyvykkyyttä ”ESG”-asioiden mukaisesti sekä toteuttamisen tukemiseksi yhdessä yhtiöiden kanssa;
  • Linjataan osakkeenomistajien päätöslauselmia huomioiden “ESG”-asiat pitkällä aikavälillä;
  • Raportoidaan “ESG”-asioihin liittyvää osallistumista ja osallistamista.

Periaate 3: Sijoittajat hakevat riittävää “ESG”-asioiden hallinnan toimista ilmoittamista yhtiöissä mihin sijoittavat.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Pyydetään standardia raportointia “ESG”-asioiden hallinnan toimista (esim. GRI-standardi raportointi);
  • Pyydetään ”ESG”-asioiden hallinnan toimien raportoinnin integroimista tilinpäätöksiin;
  • Pyydetään informaatiota kohdeyhtiöiltä mitä relevantteja virallisia normeja, standardeja, toimintatapoja tai kansainvälisiä sitoumuksia niissä noudatetaan (esim. YK KTT/SDG);
  • Tuetaan osakkeenomistajien esityksiä ja päätöslauselmia raportoida “ESG”-asioiden hallinnan toimista.

Periaate 4: Sijoittajat edistävät näiden periaatteiden hyväksyntää ja toteuttamista toimialalla.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Linjataan sijoituksien mandaattien, seurannan toimien, suorituskyvyn indikaattorien ja johdon insentiivien rakenteita tukemaan pitkän aikavälin tuotto- ja vaikuttavuustavoitteita;
  • Viestitään ”ESG”-asioiden hallinnan tavoitteista sijoituspalvelujen tarjoajille;
  • Käydään läpi ja peruutetaan asiakassuhteet palveluntarjoajien tai kohdeyhtiöiden kanssa, jotka eivät käytä ja täytä “ESG”-asioiden hallinnan vaatimuksia;
  • Tuetaan työkalujen kehittämistä paremman vertailukohdan saamiseksi “ESG”-asioiden hallinnan integroimisessa;
  • Tuetaan regulaation tai suosituksien kehittämistä mahdollistamaan parempaa periaatteiden toteuttamista tulevaisuudessa.

Periaate 5: Sijoittajat työskentelevät yhdessä edistäen periaatteiden tehokasta käyttöönottoa.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Tuetaan/osallistutaan verkosto- ja informaatioalustojen jakamiseen, resurssien keskittämiseen ja hyödyntämiseen sekä käytetään investointiraportointeja lähteinä lisäoppimiseen;
  • Kiinnitetään yhteisesti huomiota relevantteihin ajankohtaisiin esiin nouseviin asioihin;
  • Kehitetään tai tuetaan asianmukaisia yhteistyön aloitteita.

Periaate 6: Sijoittajat raportoivat omista toimista ja kehityksestä näiden periaatteiden käyttöönotosta.

Sijoittajien toimet sisältävät:

  • Ilmoitetaan miten “ESG”-asioiden hallinta on integroitu sijoittamisen prosesseihin;
  • Ilmoitetaan aktiivisen omistamisen toimista (mm. äänestys, osallistuminen ja/tai osallistumisen vuoropuhelu);
  • Ilmoitetaan mitä vaaditaan palveluntarjoajilta suhteessa periaatteisiin ja niiden toteuttamiseen;
  • Viestitään vastaanottajille “ESG”-asioiden hallinnasta ja periaatteista;
  • Käytetään raportointia hyödyksi lisätä tietoisuutta laajemmille sidosryhmille.

Yhteenvetona on että YK:n ”VSP/PRI” linjauksia käytetään ohjaamaan toimijoita sekä mittaamaan sijoitus- ja rahoitusmaailman sijoituksien positiivista vaikuttavuutta laajaan kestävään yhteiskunnalliseen ja ympäristölliseen kehitykseen.

Ympäristö, Sosiaalinen ja Hallinto (“YSH/ESG”) asiat

Kestävä ja vastuullinen sijoittaminen tai ”ESG”-sijoittaminen määrittelevät että ”ESG”-asioiden hallinnassa huomioidaan sijoituksissa ympäristöllisiä, sosiaalisia ja hallinnollisia muuttujia yhdessä taloudellisten muuttujien kanssa.

”ESG”-asioiden hallinnan tavoite on tarjota hyvää ympäristöllistä, sosiaalista ja hallinnollista tietoa että sijoittajilla ja sijoituksissa olisi parempi käsitys yhtiön riskeistä sekä riskien vaikutuksista sijoituksien tuottoihin. Tavoite on parantaa yhtiön tai portfolion riski-tuotto rakenteita ja pitkän aikavälin tuottoja yli markkina tuottojen.

Kestävän ja vastuullisen sijoittamisen tai ”ESG”-sijoittamisen markkina on kasvanut vauhdilla siten että se oli 22.9 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria mitä oli vuosittain hallinnoitavia varoja ainakin toimialan ”GSIA”-organisaation jäsenillä vuonna 2016.

Johdanto “ESG”-asioiden hallinnan muuttujiin

Ympäristön, sosiaalisen ja hallinnon muuttujia on paljon sekä ne uudistuvat ja lisääntyvät jatkuvasti.

Ympäristölliset asiat ja muuttujat kattavat esimerkiksi ilmaston muutokseen, kasvihuonepäästöihin, luonnonvarojen kulutukseen, jätteisiin ja saasteisiin liittyviä muuttujia.

Sosiaaliset asiat ja muuttujat kattavat esimerkiksi työolosuhteita, paikallisyhteisöjä, terveyttä ja turvallisuutta, työsuhteita ja monimuotoisuuteen liittyviä muuttujia.

Hallinto asiat ja muuttujat kattavat esimerkiksi johdon palkkoihin, hallituksen rakenteeseen ja monimuotoisuuteen, verostrategioihin, rahanpesuun, lahjontaan ja korruptioon liittyviä muuttujia.

“ESG”-asioiden hallintaan lähestymistapoja ja strategioita

Globaalit kestävän kehityksen haasteet ovat moninaisia ja laajoja aina tulva ja meren pinnan nousemisen, yksityisyyden suojan ja tietoturvan, väestön muuttoliikkeiden ja lainsäädännön muutoksien riskeihin. Nämä näkökulmat ja asiat mahdollistavat uusien riskien nousemisen esiin sijoittajille mitä he eivät ole ehkä miettineet ja nähneet riskeinä aikaisemmin mutta ne ovat relevantteja riskejä nyt ja tulevaisuudessa.

“ESG”-asioiden hallinnan lähestymistapoja ja strategioita on monenlaisia, jotka voivat olla hämmentäviä ja jopa ristiriitaisia tuotoksien osalta. Monet tutkimukset ja käytännön tulokset ovat osoittaneet että vankalla ”ESG”- asioiden hallinnan ohjeistuksella toimivat yhtiöt ovat saaneet edullisemmin pääomia markkinoilta, osakekurssit ovat heilahdelleet vähemmän, lahjus tai korruptio tai petos ongelmia on ollut vähemmän.

Viisi tyypillistä “ESG”-asioiden hallinnan lähestymistapaa ja strategioita ovat:

  1. Pois sulkeva tarkastus

Negatiivisten “ESG”-asioiden hallinnan muuttujien ja riskien toteaminen johtaa siihen että maita, toimialoja tai yrityksiä suljetaan pois sijoituksista näillä perusteilla. Tavoitteena on että sijoittajien pääomia ei allokoida näihin kohteisiin missä todetaan olevan negatiivisia riskejä tai negatiivista vaikuttavuutta ”ESG”-asioihin hallinnan muuttujissa suhteessa tavoitteisiin (esimerkiksi uhkapeli- tai tupakkayhtiöt ovat sellaisia mitä suljetaan pois näillä em. perusteilla).

  1. Positiivinen tarkastus

Sijoitetaan rahastoihin tai yhtiöihin, jotka ovat osoittaneet positiivista “ESG”-asioiden hallintaa sekä muuttujien täyttymistä ja positiivista kehitystä tavoitteisiin suhteessa verrokki yhtiöihin. Tavoitteena on saavuttaa maksimaalinen arvonnousu välttäen “ESG”-asioihin liittyviä riskejä ja hyödyntäen mahdollisuuksia mitä hyvä “ESG”-asioiden hallinnan muuttujien täyttäminen mahdollistaa.

  1. “ESG”-aineiston hallinnan integrointi

“ESG”-asioiden hallinnan muuttujat integroidaan yhdessä taloudellisten muuttujien kanssa samaan omaisuuserien analyysiin sijoituksista vastaavien toimesta. Tavoitteena on parantaa pitemmän aikavälin riski-tuotto suhdetta, lieventää mahdollisia “ESG”-asioiden hallinnan riskejä ja tunnistaa sijoituskohteiden mahdollisuuksia mitä hyvät “ESG”-asioiden hallinnan toimet luovat tai tukevat.

  1. Vaikuttava sijoittaminen

Sijoittaa yhtiöihin, organisaatioihin tai rahastoihin, joilla on tarkoituksena ratkaista sosiaalinen tai ympäristöllinen ongelma kaupallisesti kannattavasti. Tavoitteena on saada aikaan hyvä tuotto tekemällä sijoitus yhtiöihin, jotka luovat pysyvää sosiaalista ja ympäristöllistä hyötyä yhteiskuntaan.

  1. Aktiivinen omistajuus

Sitoutua yhtiöihin “ESG”-asioiden hallinnan asioiden ja huolien kautta millä on vaikutusta pitkän aikavälin kasvuun sekä käyttää osakkeenomistajan voimaa vaikuttaa muutenkin yrityksen ja yrityksen johdon toimintaan kestävällä pohjalla. Tavoite on kannustaa positiiviseen muutokseen ja ”ESG”-asioiden hallinnan muuttujien sekä tavoitteiden täyttämiseen yhtiöissä sekä vaikutetaan siten niiden parempaan tulokseen ja tarjotaan eteenpäin katsovia näkymiä mitä hyvä “ESG”-asioiden hallinnan täyttäminen voi tuoda uusina mahdollisuuksina ja tuottojen kasvun potentiaalina tulevaisuudessa.

Yhteyksiä ja eroja “ESG”-asioissa ja vaikuttavassa sijoittamisessa

Yhteenvetona on että “ESG”-asioiden hallintaa käytetään laajemman riskien kartoittamisen ja hallinnan näkökulmasta mitä yritykset kohtaavat ympäristön ja sosiaalisten sekä hallinnollisten asioiden osalta ja niiden mahdollisista vaikutuksista yhtiön tuleviin tuottoihin. Kestävä ja vastuullinen sijoittaminen yrittää hyvien tuottojen lisäksi ”ESG”-asioiden hallinnan aktiivisen käyttämisen kautta luoda positiivista vaikuttavuutta yhteiskuntaan ja ympäristöön laajasti.

Vaikuttava sijoittaminen menee askeleen pidemmälle tarkoituksella luoda tiettyä positiivista sosiaalista tai ympäristöllistä vaikuttavuutta kestävään kehitykseen pitkällä aikavälillä. Vaikuttavan sijoittamisen strategiat keskittyvät pääasiallisesti tiettyyn positiiviseen sosiaaliseen tai ympäristölliseen kestävän kehityksen ongelman ratkaisemiseen ja muuttamiseen sekä tuottoihin. Positiivisen vaikuttavuuden mittaaminen vaatii myös erilaisempia mittaristoja ja muuttujia huomioitavaksi kuin ”ESG”-asioiden hallinnan mittariston.

YK Kestävän Kehityksen Tavoitteet (”KKT/SDG”)

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (“KKT/SDG”) asettavat universaaleja tavoitteita, osatavoitteita ja indikaattoreita globaaliin kehitykseen, jotka ovat tärkeitä ohjenuoria positiivisen vaikuttavuuden ja vaikuttavan sijoittamisen onnistumisen mittaamiseen. YK:n ”KKT/SDG” ovat tärkeä tiekartta ja toimenpideohjelma positiivisen vaikuttavuuden aikaansaamiseen globaaliin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen vuoteen 2030 mennessä.

YK:n “KKT/SDG” syntyivät Rio Janeiron kestävän kehityksen konferenssissa vuonna 2012. “KKT/SDG” korvasivat uuden vuosisadan kehityksen tavoitteet (“VKT/MDGs”), jotka luotiin vuonna 2000. ”KKT/SDG” on sitoutunut 193 maata, satoja kaupunkeja sekä tuhansia yrityksiä ja organisaatioita ympäri maailmaa.

YK:n “KKT/SDG” sisältävät 17 isompaa tavoitetta, jotka jakautuvat kolmeen kestävän kehityksen ulottuvuuteen eli taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kokonaisuuteen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii arviolta noin 5-7 biljoonan Yhdysvaltain dollarin investoinnit vuosittain aina vuoteen 2030 asti. Arviolta yksi biljooona tulee vuosittain julkisista varoista YK:stä ja jäsenvaltioista mutta yksityistä pääomaa ja lahjoitusvaroja tarvitaan noin 6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosittain.

Vaikuttava sijoittaminen ja “KKT/SDG”

Kestävä ja vastuullinen sijoittaminen ovat tulleet universaalisti ymmärretyksi hyvinä sijoittamisen sekä allokaation vaihtoehtoina markkinoilla viime vuosina. Nyt sijoittamisen toimiala on ottanut seuraavia askeleita kun se on omaksunut yhä enemmän vaikuttavan sijoittamisen seuraavana uutena vaihtoehtona markkinoilla. Vaikuttava sijoittaminen on jo ollut tuttua ”family office”-toimistojen, kolmannen sektorin organisaatioiden ja sosiaalisten yritysten maailmassa sekä ponnahtanut sieltä perinteiseen markkinaan.

Vaikuttava sijoittaminen on keskittynyt tarjoamaan rahoitusta ja pääomia kehittämään uusia kyvykkyyksiä, tuotteita ja yrityksiä mitkä keskittyvät ja tarjoavat ratkaisuja tiettyihin määritettyihin sosiaalisiin tai ympäristöllisiin ongelmiin. Nämä kohdeyhtiöt, organisaatiot tai projektit tavoittelevat ympäristöllisen jalanjäljen, resurssien kuluttamisen, energia lähteiden ja tehokkuuden, sekä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen parannuksia. Tämä tarkoittaa myös pitkän aikavälin sijoittamista, jossa tarvitaan eteenpäin katsovia yrityksiä ja kestäviä liiketoimintamalleja sekä visionääristä johtamista ja sijoittamista.

Positiivinen mitattava kestävä vaikuttavuus ympäristöön tai sosiaaliseen ongelmaan ovat olennaisia asioita vaikuttavassa sijoittamisessa ja erottaa sen täten muista. Vaikuttavuuden mittaaminen tarvitsee kehikon ja mallin, joka on hyvä tulevien tavoitteiden ja osatavoitteiden asettamiseen sekä konkreettisiin toimiin. ”KKT/SDG” tarjoaa hyvän pohjan rakentaa malli ja valita oikeat muuttujat positiivisen vaikuttavuuden mittaamiseen vaikuttavassa sijoittamisessa sekä sijoituksien kohdeyrityksissä.

Miksi “KTT/SDG” olisi merkityksellisiä sijoittajille?

YK:n 17 “KKT/SDG” ja niiden 169 alatavoitetta luovat laajan pohjan asettaa tavoitteita, välitavoitteita ja toimenpide suunnitelmia yhä kestävämmän kehityksen sekä positiivisen sosiaalisen tai ympäristöllisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tulevaisuudessa.

“KKT/SDG” ja niiden alatavoitteet keskittävät huomiota sellaisiin haasteisiin sekä mahdollisuuksiin kuin puhdas vesi, sanitaatio ja saastumisen hallinta, ruoka- ja energiaturvallisuus, urbanisaatio, ilmaston muutos, säilyttää riittää biodiversiteettiä, parantaa terveydenhuoltoa ja koulutusta, edistää laatu työpaikkoja ja kohtuullista palkkaa elämiseen, tietoturvaa ja monia muita mahdollisuuksia liittyen ratkaistaviin haasteisiin kestävän kehityksen aikaansaamiseksi tulevaisuudessa.

“KKT/SDG” pitäisi nähdä ja kuvata keskeisinä tulevan kasvun mahdollistajina mihin yritysten tulisi löytää ja tarjota ratkaisuja kestävän maailman talouden aikaansaamiseksi tulevaisuudessa. Näihin sijoittaminen on mahdollisuus hyviin tuottoihin ja positiiviseen vaikuttavuuteen kestävässä kehityksessä.

“KKT/SDG” tarjoaa hyvän perustan johon vaikuttavat sijoittajat voivat rakentaa oman mallin ja mittariston muuttujineen mahdollistamaan positiivisen vaikuttavuuden mittaamisen suhteessa näihin 17 isompaan tavoitteeseen ja 169 alatavoitteeseen. Monet maat ja kaupungit ovat huomioineet omissa regulaatioissa sekä kannusteissa näiden KTT/SDG saavuttamisen edistämistä sekä tarjoavat ja avaavat uusia mahdollisuuksia sijoittaa vastuullisesti sekä tuoda uusia liiketoiminta mahdollisuuksia innovatiivisille yhtiöille.

“KKT/SDG” ja sitoumukset näihin ovat johtaneet siihen, että monet maat ja hallitukset sekä regulaattorit ovat linjanneet päätöksissään että sijoittamisen ja liiketoiminnan käytäntöjen pitäisi huomioida paremmin kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kehityksen asioita tulevaisuudessa. Pitkän aikavälin lisäarvo, etujen tuottaminen ja positiivinen vaikuttavuus ovat tärkeämpiä kuin lyhyen aikajänteen hyödyt ja tuotot. Esimerkiksi useat eläkerahastot ovat huomanneet että vaikuttava sijoittaminen ja ”KKT/SDG” ovat heille parempi sijoittamisen luokka sekä tuottaneet enemmän lisäarvoa ja tuottoja kuin nämä ratkaisut ja tuotteet maksimoimassa pelkästään lyhyen aikajänteen hyötyjä ja tuottoja.

“KKT/SDG” on tullut tärkeä perusta ja muuttujien joukko mitä käytetään positiivisen vaikuttavuuden mittaamisen malleissa myös vaikuttavassa pääomasijoittamisessa, jossa haetaan hyviä tuottoja ja myös positiivista vaikuttavuutta kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen globaalisti.

Yhteenvetona

Me olemme kaikki huolestuneita kestävästä taloudellisesta, sosiaalisesti ja ympäristöllisestä kehityksestä.

Sijoittajat ovat myös huolissaan kestävästä kehityksestä laajasti ja maapallon sietokyvystä, jotka ovat keskeisiä asioita huomioida kun rakennetaan pitkän aikavälin sijoituksien portfoliota. Tässä ei ole vain kysymys omaisuuden suojelemisestä ja säilyttämisestä vaan koko maapallon kyvystä kestää ja selvitä suurista muutoksista sekä vastata ja huolehtia ongelmista kuten ilmastonmuutos tai köyhyys. Tiedämme että maapallon sietokyvyn pettäminen ja kestävän kehityksen ongelmien ratkaisemattomuus johtavat yhä volatilisempaan markkinoiden heiluntaa sekä sitä kautta omaisuuksien arvon alenemiseen esim. eläkkeet.

Kestävän ja vastuullisen tai “YSH/ESG”-sijoittamisen tavoitteena on positiivisen vaikuttavuuden aikaansaaminen yhteiskuntaan ja ympäristöön laajasti integroimalla ympäristön, sosiaalisen ja hallinnon muuttujien mittarit sijoitusprosessien sekä -päätöksien sisälle paremman riskien hallinnan ja pitkän aikavälin tuottojen aikaansaamiseksi. Vastaavasti vaikuttavan sijoittamisen päämääränä on sisällyttää ja huomioida sosiaalisia ja/tai ympäristöllisiä asioita omissa sijoituspäätöksissä sekä huolehtia positiivista vaikuttavuutta näihin ja tuottoja.

YK asetti 6 vastuullisen sijoittamisen periaatetta, joilla on tarkoitus edistää ja sisällyttää “YSH/ESG”-asioiden hallinnan sekä mittariston muuttujien sijoittamisen käytäntöihin jo vuodesta 2006 lähtien. Nämä vastuullisen sijoittamisen periaatteet (“VSP/PRI”) ovat sijoittajat kehittäneet sijoittajille ja rahoitustoimialan yrityksille luodakseen myös kestävämpää rahoitusjärjestelmään maailmaan.

Kestävässä ja vastuullisessa sijoittamisessa tai ”ESG”-sijoittamisessa on useampia lähestymisen tapoja sekä strategioita aina pois sulkevasta tarkistamisesta tuonne aktiiviseen omistamiseen, joilla on suuri merkitys positiiviseen vaikuttavuuteen yhteiskunnassa ja ympäristössä. Vaikuttavassa sijoittamisessa mennään askeleita vielä pidemmälle positiivisen sosiaalisen tai ympäristöllisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. YK:n “KKT/SDG” tarjoaa selkeät tavoitteet positiivisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

YK:n “VSP/PRI”, “YSH/ESG”-mittaristo ja YK:n “KKT/SDG” ovat kaikki keskeisiä ymmärtääksemme paremmin kestävää, vastuullista ja vaikuttavaa sijoittamista. Näitä kaikkia käytetään ja tarvitaan eri tavoin ohjaamaan sekä mittaamaan tuotoksia mitä saadaan aikaan joko positiiviseen vaikuttavuuteen yhteiskuntaan ja ympäristöön tai positiiviseen vaikuttavuuteen liittyen sosiaalisiin tai ympäristöllisiin kestävään kehitykseen kestävän, vastuullisen ja vaikuttavan sijoittamisen osalta.

“KVV/SRI” sijoittamisessa ei ole kysymys eikä siinä luovuta tuotoista tai tehdä hyväntekeväisyyttä mitä useasti väitetään vaan näissä on saatu aikaan todistettavasti hyviä tuottoja mahdollistamalla parempaa positiivista kestävää taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista kehitystä viime vuosikymmenen aikana.

Kestävä, vastuullinen ja vaikuttava sijoittaminen sekä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja “YSH/ESG”-asioiden hallinta sekä “KKT/SDG” ei pitäisi nähdä jonain erillisenä sekä erityisenä yksittäisenä toimena rahoituksessa tai sijoittamisessa vaan integroida nämä asiat osaksi sisään tuonne ajatteluun ja sijoittamisen konkreettiseen toimintaan tulevaisuudessa.

Mitä on vaikuttava pääomasijoittaminen?

Pasi Vänttinen, toimitusjohtaja, Vana Capital & Ventures

Kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja vaikuttavuuden sijoittamisessa investoidaan hankkeisiin, yhtiöihin, organisaatioihin ja/tai rahastoihin missä luodaan ja sijoitetaan ratkaisuihin mahdollistamaan kestävää sosiaalista, taloudellista ja ympäristöllistä kehitystä globaalisti. Painopiste ja painotus eroja löytyy näistä.

Vaikuttavassa sijoittamisessa yleisesti sijoitetaan rahastoihin, yhtiöihin, hankkeisiin tai organisaatioihin missä luodaan sosiaalista tai ympäristöllistä positiivista vaikuttavuutta rahoitustuottojen ohella. Mitattava positiivinen vaikuttavuus on tärkeää. Sijoitetaan kriittisen sosiaalisen tai ympäristöllisen muutoksen aikaansaamiseen ja painotetaan vahvaa yhteiskunnallista muutosta mitä halutaan myös tuotoksena.

Vaikuttava pääomasijoittaminen on yksi segmentti vaikuttavan sijoittamisen markkinaa, jossa sijoitetaan rahastoihin, yhtiöihin ja/tai hankkeisiin missä huomioidaan suoraan ratkaisuissa ja liiketoiminnoissa positiivista vaikuttavuutta kestävään kehitykseen laajasti, sekä tavoitellaan myös hyviä tuottoja. Vaikuttavuuden mittaaminen ja todentaminen on myös tärkeää mutta se on jo osana liiketoimintaa.

Vaikuttavasta pääomasijoittamisesta sijoittamisesta todetaan, että saadaan hyviä tuottoja vaikuttamalla positiivisesti kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen. Sijoituksien kohteet ovat globaalisti skaalautuvia, joka kuvastaa painopistettä ratkaisuihin ja vaikuttavuuteen ympäri maailmaa.

Yleisesti vaikuttavan pääomasijoittamisen markkinasta

Vaikuttava pääomasijoittaminen on pieni mutta kasvava osa vaikuttavan sijoittamisen markkinaa, joka on todettu olevan ”GIIN”-organisaation jäsenten hallinnoimien varojen osalta noin 114 miljardin Yhdysvaltain dollaria vuonna 2016. Markkina on merkittävin Yhdysvalloissa mutta kehittyy ja kasvaa muuallakin.

Vaikuttavan pääomasijoittamisen markkinasta tiedämme, että se on tuottanut vähintään samoja tuottoja tai parempiakin kuin perinteisen painopisteen pääomasijoittamisen markkinat alle 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahastoissa menneinä pääomasijoitusrahastojen sykleissä esim. vuosina 1998-2010.

Sijoittajien kiinnostus on kasvanut markkinasegmenttiä kohtaan kun siinä pyritään hyviin tuottoihin mutta tuotetaan myös samalla positiivista vaikuttavuutta kestävään kehitykseen. Vaikuttavuus on useasti osana ja integroituna yrityksen normaaleihin liiketoimintoihin sekä tapaan toimia ja tehdä asioita vastuullisesti. Liiketoiminnan ja/tai ratkaisuihin globaali skaalautuvuus on myös kiinnostaa sijoittajien näkökulmasta.

Vaikuttava pääomasijoittaminen vs vaikuttava sijoittaminen

Vaikuttava pääomasijoittaminen

Vaikuttavassa pääomasijoittamisessa on kohteena yritykset ja liiketoiminnot, jotka ovat aidosti globaalisti skaalautuvia ja potentiaalia hyvään tuottoon. Positiivinen vaikuttavuus on tärkeää kestävään sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristölliseen kehitykseen globaalisti. Hyvä ja vastuullinen hallinto on myös tärkeää.

Vaikuttavuuden mittaamisessa on tärkeää sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset positiiviset vaikutukset sekä hyvä ja vastuullinen hallinto. Mittaristoja rakennetaan ja räätälöidään yleensä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden, ”ESG”-standardin, ”GRI”-standardin ja YK:n kestävän kehityksen sopivien tavoitteiden pohjalta mutta vaikuttavuuden sijoittamisen ”IRIS”-mittaristoa käytetään myös.

Vaikuttavassa pääomasijoittamisessa sijoituskohteita ovat tyypillisesti eri vihreän talouden (mm. uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, kestävän maatalous- ja ruokatuotannon, kiertotalouden, liikenteen, infran, digitaalisuuden ymv.) teknologia-, tuote- ja palveluratkaisut sekä nämä yritykset ja liiketoiminnot joihin sijoitetaan.

Vaikuttava sijoittaminen

Vaikuttavassa sijoittamisessa on kohteina monipuolisemmin erilaiset sosiaaliset tai ympäristölliset hankkeet ja niihin panostavat organisaatiot sekä yritykset ja tuottojen tavoittelussa on vaihteluja. Positiivinen vaikuttavuus ja sen mitattavuus on erityisen tärkeää sekä erityisesti tiettyyn määritettyyn sosiaaliseen tai ympäristölliseen ongelmaan. Nämä ovat keskeisiä asioita vaikuttavassa sijoittamisessa.

Vaikuttavuuden mittaamisessa on selkeitä sosiaalisen ja/tai ympäristön huomioivia mittaristoja sekä mittaamisen standardeja, joita näissä käytetään. Näitä standardeja malleja ja mittaristoja ovat esimerkiksi IRIS, GSIR, GIIRS, SROI ja SPI4 mitä käytetään sekä yleisimmin käytössä on IRIS- malli ja mittaristo.

Vaikuttavan sijoittamisen tyypillisiä sijoituskohteita ovat erilaiset yhteiskunnalliset sosiaaliset tai ympäristölliset ongelmat sekä niihin liittyvät hankkeet sekä organisaatioiden tai yritysten toiminta. Näitä tyypillisiä sijoittamisen ja investoinnin kohteita ovat esimerkiksi ratkaisut työllistymisen, koulutuksen, syrjäytymisen, terveydenhuollon saatavuuden erikoisryhmille, rahoituksen saatavuuden erikoisryhmille, energian ja puhtaan veden sekä sanitaation huolehtimisesta syrjäseuduille ymv. isoja yhteiskunta ongelmia.

Vaikuttava pääomasijoittaminen Vana Capital & Ventures yhtiössä

Me keskitymme Pohjoismaisiin aikaisen kasvuvaiheen yhtiöihin, joilla on tarjota ratkaisuja kestävän kaupunkikehityksen ongelmiin ja skaalata liiketoimintaa globaaliksi sekä mahdollistaa hyviä tuottoja. Lisäksi tuottavat positiivista vaikuttavuutta kestävään sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristölliseen kehitykseen.

Me uskomme vahvasti että kasvava kaupungistuminen sekä kestävä kaupunkikehitys ja kaupunkiseutujen kehittäminen mahdollistavat konkreettisia ratkaisuja globaaliin ilmastotavoitteisiin sekä kestävään sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristölliseen kehitykseen maailmassa. Vaikuttavuuden mittaamisessa huomioimme perusedellytyksenä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja ”ESG”-standardia sekä rakennetaan tarkoituksen mukaisia vaikuttavuuden mittaristoja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Kohdeyhtiöiksi etsitään ja sijoitetaan vihreän talouden saroilta liittyen biotalouteen, cleantechiin ja digitalisaatioon. Biotaloudessa on huomion kohteena kestävän maatalouden ja ruoan sekä luonnon raaka-aineiden jalostuksen erilaiset ratkaisut ja liiketoiminnot esimerkkeinä. Cleantechissä painotetaan uusiutuvan energian ja energia tehokkuuteen, kiertotalouden ja erilaisia infran ratkaisuja. Digitalisaatiossa on mukana kestävän kaupunkikehityksen suunnittelun ja johtamisen digitaalisia ratkaisuja sekä ratkaisuja parempaan koulutukseen ja terveydenhuollon järjestämiseen tärkeänä osana kestävää kaupunkikehitystä.

Mottona on että ”hyviä tuottoja saadaan positiivisella vaikuttavuudella kestävään sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristölliseen kehitykseen liiketoiminnassa”.

Mitä on kestävä, vastuullinen ja vaikuttava sijoittaminen pähkinänkuoressa?

Pasi Vänttinen, toimitusjohtaja, Vana Capital & Ventures

Kestävän kehityksen, vastuullisen ja vaikuttavan (KVV) sijoittamisen markkinat on perustettu liittyen huoliin riittävistä resursseista ja pääomista huolehtia kestävästä sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristöllisestä kehityksestä maailmassa. Pääomia, resursseja ja sijoituksia on allokoitu ratkaistaksemme erilaisia ilmaston muutoksen, sosiaalisen ja ympäristön kehityksen ongelmia eri puolilla maailmaa kun julkiset ja lahjoitukselliset varat eivät ole vain olleet riittäviä huolehtimaan näistä kaikista menneinä vuosina.

Yleinen markkinakatsaus

Tiedämme että KVV markkinat ovat kasvaneet paljon hallinnoitavien pääomien osalta viime vuosina ja kuluneen 10 vuoden aikana. Tiedämme myös että suuri osa pääomista on sijoituksina tuottanut saman ja jopa paremmin kuin perinteiset markkinat ja ratkaisut ovat tuottaneet viimeisen 10 vuoden aikana. Me odotamme että KVV markkinoiden kehitys jatkuu ja hallinnoitavien varojen määrä kasvaa sekä hyviä tuottoja ja merkittävää positiivista vaikuttavuutta saadaan aikaan myös tulevaisuudessakin.

Kestävän kehityksen sijoittamisen markkina kokonaisuudessaan arvioidaan olevan noin 22.9 biljoonaan Yhdysvaltain dollaria perustuen globaalin kestävän sijoittamisen organisaation (GSIA:n) jäsenten hallinnoimien pääomien määrään vuonna 2016. Vastuullisen sijoittamisen markkinan arvioidaan olevan noin 248 miljardia Yhdysvaltain dollaria perustuen GSIA:n tietoihin jäsenten vuonna 2016. Vaikuttavan sijoittamisen markkinan arvioidaan olevan noin 114 miljardia Yhdysvaltain dollaria perustuen globaalin vaikuttavan sijoittamisen organisaation (GIIN:n) jäsenten hallinnoimien pääomien määrään vuonna 2016.

Kestävän kehityksen sijoittamisen markkina

Kestävän kehityksen sijoittamisessa painotetaan hallinnollisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä (“ESG”-standardi) muuttujia sijoitusportfolion valinnoissa ja hoitamisessa. Sijoitukset ovat mahdollisia kaikissa omaisuusluokissa aina osakkeista korkoihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Sijoituksille haetaan hyviä tuottoja. Lisäarvona tuotetaan myös positiivista vaikuttavuutta kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen. Tässä on kysymys ns. “Triple-Bottom-Line”-lähestymistä sijoittamiseen, jossa sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset tuotot sekä vaikuttavuus ovat tärkeitä tuotoksina. YK:n “vastuullisen sijoittamisen periaatteita” ja ”ESG”-standardia käytetään sijoitusten arvioinnissa, päätöksissä, seurannassa ja mittaamisessa. Markkina on kasvanut ja kasvaa vauhdilla sekä tarjonnut hyviä tuottoja sijoituksille ja sijoittajille viimeiset 10 vuotta samoin kuin odotetaan hyvää tuottoa jatkossakin.

Vastuullinen sijoittamisen markkina

Vastuullisessa sijoittamisessa painotetaan sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia sekä ratkaisuja joihin halutaan sijoittaa ja allokoida resursseja kestävämmän kehityksen aikaansaamiseksi. Sijoitukset ovat mahdollisia kaikissa omaisuusluokissa. Sijoituksille haetaan hyviä tuottoja. Lisäarvona tuotetaan positiivista vaikuttavuutta ensisijaisesti kestävään sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen. Sijoittamista lähestytään myös ns. ”Triple-Bottom-Line”-periaatteella. Huomioidaan YK:n ”vastuullisen sijoittamisen periaatteita” ja ”ESG”-standardia sekä käytetään erikseen sovittavia ja määritettyjä sosiaalisia ja ympäristön mittareita sijoittamisen arvioinneissa, päätöksissä, seurannassa ja mittaamisessa. Vastuullisen sijoittamisen markkina on myös kasvanut paljon ja kasvaa sekä tarjonnut hyviä tuottoja viimeiset 10 vuotta.

Vaikuttavan sijoittamisen markkina

Vaikuttavassa sijoittamisessa keskitytään sosiaalistien tai ympäristöllisten ongelmien ratkaisemiseen joihin halutaan investoida ja löytää ratkaisuja. Lisäksi tärkeänä on myös mitattavan ja todennettavan positiivisen vaikuttavuuden aikaan saaminen kestävään kehitykseen. Markkinassa on vielä yhteisöllisen sijoittamisen painotus, jossa halutaan investoida ja rahoittaa sekä ratkaista yhteisöllisiä sosiaalisia tai ympäristöllisiä ongelmia mitä vähäosaiset kohtaavat samoin kuin mitattavaa positiivista vaikuttavuutta näihinkin.

Vaikuttavat sijoitukset ovat mahdollisia kaikissa omaisuusluokissa aina osakkeista korkoihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Näihin sijoituksiin liittyy erilaisia tuotto-odotuksia ja tavoitteita aina hyvistä markkinan ylittävistä tuotoista tuonne pääomat säilyttäviin. Mitattava ja todistettava positiivinen ”vaikuttavuuden tuotto” kestävään kehitykseen on olennaista vaikuttavassa sijoittamisessa. Sijoituksien tuotto-odotuksiin ja tavoitteisiin vaikuttaa sekä selittää osaltaan nämä ”vaikuttavuuden tuotot”. Tässä lähestytään sijoittamista ns. ”Double-Bottom-Line”-periaatteella, jossa sosiaalinen tai ympäristöllinen ja taloudellinen tuotto ovat keskeisiä asioita sijoituksien tuotoksina.

Vaikuttavuuden mittaaminen ja mittarit

Vaikuttavuuden mittaaminen on keskeinen asia ja ero vaikuttavassa sijoittamisessa, joka erottaa sen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden sijoittamisesta. Mittaamiseen on erilaisia standardeja ja malleja sekä räätälöityjä ratkaisuja, joita käytetään. Standardeja mittaristoja ovat “IRIS, GSIR, GIIRS, SROI ja SPI4”, joista yleisin käytössä oleva on “IRIS”-mittaristo. Räätälöityjä mittaristoja löytyy myös paljon, jotka pohjautuvat standardeista malleista modifioituihin ratkaisuihin tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteista rakennetaan sopiva mittaristo mittaamiseen. Yhtä ratkaisua ei ole vaikuttavuuden mittaamiseen käytössä.

Vaikuttavuuden sijoitustuotteet ja tuotot

Vaikuttavuuden sijoittamisen markkinassa on useampi sijoitustuotteita aina vaikuttavan pääomasijoittamisen ja temaattisten sijoitustuotteiden ryhmästä tuonne yhteisölliseen ja sosiaaliseen pääomasijoittamiseen sekä philantrooppiseen pääomasijoittamiseen. Näissä on hieman oma “rahoituksen tuottotavoite” ja toisaalta ”vaikuttavuuden tuottotavoite” mitä haetaan sijoituksille. Rahoitukselliset tuotot ovat aina hyvästä markkina tuoton ylittävästä tuonne vain peruspääoman säilyttävään tuottoon.

Vaikuttavan sijoittamisen markkina on todella kasvanut ja kehittynyt valtavasti viimeisten vuosien aikana sekä vuosikymmenenä. Markkinan odotetaan kasvavan ja kehittyvän merkittävästi tulevaisuudessakin. Me elämme ja toimimme mielenkiintoisina aikoina liittyen näiden markkinoiden kehitykseen ja kasvuun.

Yhteenveto

Tiedämme että monenlaisia määrittelyjä ja tulkintoja on kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja vaikuttavuuden sijoittamisesta. Olennaista on huomioida että näissä kaikissa ollaan huolissaan ja haetaan tarvittavia ratkaisuja kestävän kehityksen eri ongelmiin sekä pyritään myös positiiviseen vaikuttavuuteen kestävän sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen kehityksen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Näissä on erilaisia tavoitteita investointien ja vaikuttavuuden tuotoille riippuen sijoittamisen tuotteista.

Tiivistyksenä olisi vielä eri markkina toimijoiden määrittelyjä ja huomioita kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja vaikuttavuuden sijoittamisesta:

GSIA-organisaation määrittelyä sekä huomioita kestävän kehityksen ja vastuullisesta sijoittamisesta:

  1. Negatiivinen/pois sulkeva tarkastus: poistaa kaikki rahastot, yhtiöt tai hankkeet missä on huonoja ja negatiivisia käytäntöjä suhteessa eri “ESG”-standardin sijoittamisvaatimusten kriteereihin;
  2. Positiivinen/paras luokassaan tarkastus: sijoittaa toimialoihin, yhtiöihin tai hankkeisiin missä on parhaat ja positiiviset käytänteet toiminnassa eri ”ESG”-standardin sijoitusvaatimusten kriteereissä;
  3. Normi-pohjainen tarkastus: tarkistaa kaikki sijoitukset suhteessa minimi vaatimuksiin liittyen liiketoiminta käytäntöihin ja periaatteisiin suhteessa kansainvälisiin parhaisiin tapoihin ja hyvään hallintotapaan;
  4. ESG-integraatio: systemaattinen ja täsmällinen hallinnollisten, sosiaalisten sekä ympäristöllisten muuttujien sisällyttäminen sijoitus- ja rahoitusanalyyseihin;
  5. Kestävän kehityksen painopisteen teeman mukainen sijoittaminen: kestävän kehityksen teema tai omaisuuslaji kohtainen sijoittaminen (esimerkiksi puhdas energia, vihreän teknologia tai kestävä maatalous;
  6. Vaikuttava/yhteisö sijoittaminen: kohdennettu sijoittaminen tähdättynä ratkaisemaan sosiaalista tai ympäristöllistä ongelmaa, sijoittaminen ratkaisemaan vähäosaisten tai vähemmistöjen kohtaamaa sosiaalista tai ympäristöllistä ongelmaa, liiketoiminta tai hanke selkeällä sosiaalisella tai ympäristöllisellä tarkoituksella;
  7. Yritykseen ja osakkeenomistajiin kohdistuva yhteisöllinen vaikuttaminen muutokseen: osakkeenomistajan voimalla vaikutetaan yrityksen johdon toimintatapoihin (esimerkiksi vuoropuhelu suoraan ylimmän johdon kanssa), esittää osakkeen omistajan vetoomuksia yhtiön johdolle muutoksista tai valtakirjalla ohjeistuksen antaminen yhtiön johdolle ”ESG”-ohjeistuksen periaatteiden noudattamisesta.

GIIN-organisaation määrittelyjä ja huomioita vaikuttavasta sijoittamisesta:

  1. Yleinen painopiste sijoittamiseen: sijoitetaan yhtiöihin, organisaatioihin ja/tai rahastoihin missä luodaan sosiaalista tai ympäristöllistä positiivista vaikuttavuutta rahoitustuottojen ohella, sijoitetaan kriittisen sosiaalisen tai ympäristöllisen muutoksen aikaansaamiseen, yhteisölliseen sijoitukseen auttamaan vähäosaisia ihmisiä tai yhteisöjä, sijoitetaan yritykseen tai hankkeeseen missä on selkeä sosiaalisen tai ympäristöllisen ongelman parantaminen tarkoituksena;
  2. Sosiaalinen tavoitteellinen teema/kriittinen sosiaalinen tarve: sijoitetaan kriittiseen sosiaaliseen tai yhteisölliseen ongelmaan (esimerkiksi rahoitus, työpaikat luominen, kestävä maatalous, terveys, koulutus, eläminen, yrittäjyyden mahdollistaminen ymv) ja tarpeeseen saada muutosta näissä parempaan;
  3. Ympäristöllinen tavoitteellinen teema/kriittinen ympäristöllinen tarve: sijoitetaan kriittiseen ympäristölliseen ongelmaan (esimerkiksi uusiutuva energia, energiatehokkuus, puhdas teknologia, ilmastomuutos, puhdas vesi, WC-tilat, jätehuolto ymv) ja tarpeeseen saada muutosta parempaan;
  4. Vaikuttavuuden mittaaminen: sosiaalisten tai ympäristöllisten tavoitteiden ja mittariston asettaminen vaikuttavuuden mittaamiseen, standardit vaikuttavuuden mittaristot (esim. IRIS/GIIRS/SROI/SPI4 mikrolainat), räätälöidyt vaikuttavuuden mittaristot (esim. modifioidut ratkaisut standardeista, Pariisin sopimus/COP21 tai YK kestävän kehityksen tavoitteista rakennetetut);
  5. Vaikuttavan sijoittamisen tuotot: mittakaava ja laajuus ovat aina hyvistä markkinan ylittävistä tuotoista markkina tuottoihin ja tuonne alle markkinan tuottoihin tai jopa vain pääoman säilyttäviin tuottoihin mutta olennaista on kaikissa positiivisen ”vaikuttavuuden tuottojen” saaminen kestävään kehitykseen;

Kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja vaikuttavuuden (KVV) sijoittaminen on muuttanut sekä jatkaa sijoitus- ja rahoitusmarkkinoiden muutosta. KVV sijoittaminen ja sijoittajat ovat mahdollistaneet erilaisia ratkaisuja moniin sosiaalisiin ja ympäristöllisiin ongelmiin sekä vaikuttaneet positiivisesti kestävään kehitykseen. KVV sijoittaminen on tarjonnut hyviä tuottoja ja positiivista vaikuttavuutta kestävään kehitykseen viimeisen vuosikymmenen. Edessäpäin odotetaan lisää hyviä tuottoja ja muutoksia.

Scroll to top